Rafael Lönnströmin hautamuistomerkki

Yrjö Liipola (1881–1971) opiskeli kuvanveistäjäksi Unkarissa ja työskenteli siellä lähes kolmekymmentä vuotta. Vasta kansalaissodan jälkeen Liipola palasi Suomeen. Tyylillisesti Liipolaa voidaan luonnehtia klassismin edustajaksi, joka omaksui vaikutteita antiikin taiteesta ja renessanssista. Hänen tuotantoonsa kuuluu useita muistomerkkejä ja patsaita, mm. Sankaripatsas, Turku (v. 1921), Tellervo, Helsinki (v. 1928), Hj. Nortamon muistomerkki, Pori (v. 1941) ja John Nurmisen rintakuva, Rauma (v. 1948, pystytetty v. 1971)

Rafael Lönnströmin hautamuistomerkki on polvistuvaa seppää kuvaava pronssiveistos, joka on kiinnitetty graniittitaustaan. Se paljastettiin 6.10.1946. Hankkeen tilaajana oli Lönnström Oy.

Rafael Lönnström (1892–1943) teki elämäntyönsä pääasiassa metalliteollisuuden parissa. Saatuaan patentin kehittämälleen sytyttimelle hän perusti vuonna 1929 Helsinkiin Sytytin Oy:n yhdessä A. Falckin ja G. Grönblomin kanssa. Raumalle perustettiin vuonna 1936 teollisuuslaitos Oy Ammus Ab, jossa Rafael Lönnström myös oli osakkaana. Vuonna 1942 Lönnströmin tehtaiden tuotanto keskittyi kokonaan Raumalle. Sodan päätyttyä tehtaan tuotantoon kuuluivat mm. kattilat, maitokannut, partakoneen terät jne. Myöhemmin tuotanto erikoistui hanoihin. 1970-luvun alussa Teresia Lönnström myi tehtaan Huhtamäki-konsernille.

Testamentissaan Teresia Lönnström määräsi perustettavaksi Teresia ja Rafael Lönnströmin nimeä kantavan säätiön, jonka tarkoituksena on edistää taiteen tuntemusta ja arvostusta. Nykyään Raumalla toimii Rafael ja Teresia Lönnströmin säätiön ylläpitämä taidemuseo sekä kotimuseo, joka perustettiin heidän Syväraumanlahden lähistöllä olevaan kotitaloonsa.