Kanali Helm

Mauno Oittinen (1896–1970) oli suomalainen kuvanveistäjä, yksi monista, jotka 1920–30-luvuilla aloittivat uransa Wäinö Aaltosen ateljeessa. Hänen pienoisveistoksiaan onkin monissa suomalaisissa yksityiskodeissa. Oittinen teki muotokuvia myös monista musiikin ja kirjallisuuden merkkihenkilöistä, mm. Jean Sibeliuksesta, Aino Acktésta ja F.E. Sillanpäästä.

Mauno Oittinen on tehnyt maahamme muutamia julkisia veistoksia, joista tunnetuimpia ovat mm. Elias Lönnrotin patsas, Kajaani (v. 1940), Nosturin hitsaajia työssään, Hyvinkää (v. 1962) ja Tyttö, Munkkiniemen kartano, Helsinki (v. 1970). Oittisen julkinen monumentti on myös Hangossa. Vuosina 1946–1960 hän toimi USA:ssa ja Etelä-Amerikassa Meksikossa, jossa mm. hänen veistoksensa on esillä Diego Riveran ateljeemuseossa. Oittisen julkisia veistoksia sijaitsee mm. Lake Worthissa, Miamissa.

Kanali Helm on varsinaisesti Alfred Kordelinin muistomerkki. Kordelinin säätiö julisti 1945 valtakunnallisen kuvanveistokilpailun, jossa Mauno Oittisen luonnos nousi ensimmäiselle sijalle. Veistoksen toteutus annettiin sen perusteella Oittiselle, ja hän teki valmiiksi kipsimallin ennen ulkomaille lähtöään. Lopullisen valvonnan ja viimeistelyn teki kuvanveistäjä Lauri Leppänen. Pronssineito paljastettiin 29.6.1947.

Teoksen työnimenä oli alun perin ollut Helmisimpukka ja mustekala. Työnimeen ei oltu tyytyväisiä, ja sen tähden järjestettiin Nimi tyttärelle -kilpailu. Ehdotuksia tuli useita, ja parhaimmaksi arvioitiin Kanali Helm.

Tauno Koskela muistelee eräässä pakinassaan patsaan paljastustilaisuutta ja muuan Hulda-nimisen piian pettymystä. Hulda oli kuullut puhuttavan Alfred Kordelinista ja kuvitteli, että verhon alla oli komea pronssipatsas tästä suurlahjoittajasta. Näin Koskela:

Ja sitt professor oijens köppis ja huus korkjall äänell: – Ottakka verho pois! Siins samas joku nytkäs narust, pressu liäppe heilativa – ja Hulda seisos silmäp pystös ja suu seljäläs juur niingo olis ruvens slaagi saama. Ja sitt häne suustas tul: – Tomne ämm! Ja mnää luulin Korteliini olevas!

Liikemies ja maanomistaja Alfred Kordelin (1868–1917) oli lähtöisin Raumalta. Kordelin toteutti unelmansa ja nousi tyhjätaskusta monimiljonääriksi, jonka omistukseen kuuluivat mm. Mommilan ja Jokioisten kartanot, Reposaaren höyrysaha, laivayhtiöitä, maatiloja sekä Kultarannan tila palatseineen. Testamentissaan Kordelin lahjoitti omaisuutensa yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ja hänen nimeään kantaa merkittävä edistys- ja sivistysrahasto. Kordelin on haudattu syntymäkaupunkiinsa vanhalle hautausmaalle pystytettyyn siunauskappeliin, jonka on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck.

Veistokseen liittyy myös toinen paikalliskasku. Iiro Penttilä on kertonut, miten raumalainen herraseurue oli Kauppaseurasta tulleessaan kokoontunut Helmin luokse. Kuuluisa raumalainen naistentautien erikoislääkäri Mies Reenkola oli arvioinut myötätuntoisesti Helmin urheilullista ja modernia naiskuvaa edustavaa anatomiaa: ”Tämä tyttöparka ei kyllä koskaan pysty synnyttämään.”