Pääkirjasto
Alfredinkatu 1
26100 Rauma
puh. 044 793 4531
kirjasto@rauma.fi
Aukioloajat 1.9.–31.5.
ma–to klo 9–19
pe klo 9–17
la klo 11–15
lehtilukusali avoinna su 12–15
Pääkirjaston alakerta
- Asiakaspalvelu
- Tieto ja taito -osasto
- Lasten- ja nuortenosasto
- Satuparvi ja lukulinna
- Lehtilukusali
- Kokous-, opetus- ja näyttelytilat
- Nuorten työpajan ylläpitämä Cafe Käpälä
Pääkirjaston yläkerta
- Kirjallisuus
- Musiikki ja taide
- Taidelainaamo
- Rauma-kokoelma
- Hiljainen lukuhuone
- Mikrofilmihuone
- Tutkijanhuoneet (3)
- Digitointihuone
Taideteokset
Pääkirjastossa on esillä taideteoksia Rauman kaupungin kokoelmasta.
- Hernesniemi, Outi: Joka seitsemäs, tekstiili (kokoustilassa)
- Hilakari, Juha: Kohti korkeuksia, veistos (lehtilukusalissa)
- Horila, Kerttu: 7 x 7, maalaus (aulassa)
- Horila, Kerttu: Marilyn-fani, veistos (lehtilukusalissa)
- Juti, Tuula: Horsma kukkii, maalaus (lehtilukusalissa)
- Kaski, Unto: Maisema, maalaus (kokoushuoneessa)
- Koskinen, Kosti: Luonnos, maalaus (lehtilukusalissa)
- Minkkinen, Eila: Askeleita ylöspäin, veistos (lehtilukusalissa)
- Minkkinen, Eila: Talvinen puutarha II, veistos (2. kerroksessa)
- Niemelä, Jaakko: Kiäl, tilateos (sisäpihalla ja sisäkatossa; yksityiskohta kuvassa)
- Nyberg, Frans: grafiikkateokset Ilmatar, Naola, Pinnala, Rauman kirkon itäpääty, Suni ja Yxpila (1. kerroksessa)
- Ojanperä, Greta: Unto Koskela, veistos (Rauma-huoneessa)
- Paakkola, Mikko: Nimetön, maalaus (1. kerroksessa)
- Palonen, Sinikka: Katselee, maalaus (2. kerroksessa)
- Paunu, Paavo: Maa (2. kerroksessa)
- Räike, Kauko: Tauno Koskela, veistos (Rauma-huoneessa)
- Salo, Elina: Satama, litografia (1. kerroksessa)
- Salo, Maila: Lukeva tyttö, maalaus (2. kerroksessa)
- Setälä, Veijo: Paikan henki- ja Sananjalka-veistokset (lastenosastolla)
- Urhonen, Esa: Itämeri, valokuva (1. kerroksessa)
- Wall, F. K.: s/s Kensington, esineteos (1. kerroksessa)
- Wahlberg, Karoliina: Aalto, pitsikuvio (ikkunoissa)
- Riikkilä-reliefi (Rauma-huoneessa)
Lisäksi Paavo Paunun oma veistos Taivas putoaa on esillä alakerrassa.
Pääkirjastohanke
- Pääkirjasto toimii vuonna 2004 avatuissa tiloissa.
- Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy.
- Hyötypinta-ala on 3 650 m2.
- Opetusministeriö hyväksyi keväällä 1998 kirjaston hankesuunnitelman.
- Arkkitehtikilpailu käytiin talvella 1999–2000 kutsukilpailuna. Kilpailun päätös julkistettiin huhtikuussa 2000. Voittajaksi selviytyi Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy Helsingistä ehdotuksellaan Laituri. Tämän ehdotuksen pohjalta jatkettiin kirjaston suunnittelua.
- Opetusministeriö myönsi 13.2.2002 Rauman pääkirjastohankkeelle valtionosuutta 2,6 miljoonaa euroa.
- Rakennustyöt aloitettiin alkupamaustilaisuudella Rauma-päivänä 17.4.2002.
- Pohjarakennustyöt teki YIT-Rakennus Oy. Paalutustyöt aloitettiin 28.5., ja pohjarakennustyöt valmistuivat 22.8.2002.
- Rakennustekniset työt suoritti Hartela Oy.
- Harjannostajaisia vietettiin 10.4.2003.
Hartela Oy luovutti kirjastotalon Rauman kaupungille 14.10.2003. - Kirjasto avattiin 15.1.2004.
- Vihkiäiset pidettiin 27.3.2004.
Rakennuksen tekniset tiedot ja arkkitehtoninen idea
Rauman pääkirjasto on laakea kalliolle perustettu rakennus. Sen hyötypinta-ala on 3 650 m. Rakennuksen runko on teräsbetonia, lehtilukusalin osalta liimapuuta. Rakennuksen julkisivut ovat peittomaalattua puuta ja lasia. Lasisissa julkisivuosissa on käytetty silkkipainantaa, jonka kuvioinnissa on tavoiteltu raumanpitsin keveyttä.
Rauman pääkirjastolla on merkittävä kaupunkikuvallinen tehtävä. Se eheyttää eri-ikäisten rakennusten ja puiston muodostamaa kaupunkitilaa. Rakennuksella on monet kasvot: Pohjoiseen kirjasto on avoin, kanaalimaisemaan yhdistyvä. Itään kirjasto yhdistyy pienimittakaavaisiin vanhoihin rakennuksiin, etelään se luo eleettömän taustan avokalliomuodostelmille. Rakennus hakee yhteyttä vanhan Rauman kaupunkitilojen rajauksiin ja yllätyksellisyyteen.
Rauman pääkirjasto viestii läpinäkyvyydellään toimintansa avoimuutta. Rakennus lähinaapureineen muodostaa kanaalin suuntaan suojattuja pihapiirejä. Se on helposti saavutettavissa kaikista ilmansuunnista.
Rakennuksen ominaisluonne perustuu arkkitehtuurin ajattomiin arvoihin, paikan vaatimusten huomioonottamiseen, tilalliseen vaihtelevuuteen, harkittuihin näkymiin ulos maisemaan ja luonnonvalon vivahteikkaaseen käyttöön osana sisätiloja.