Ympäristönsuojelun ilmoitukset ja rekisteröinnit

Ympäristönsuojelulain mukainen yleinen ilmoitusmenettely on ympäristölupamenettelyn kaltainen menettely, joka koskee tiettyjä, vähäisiä ympäristövaikutuksia aiheuttavia toimintoja kuten esimerkiksi joitain eläinsuojia, elintarvike- ja rehuteollisuutta, vaarallisen kemikaalin nestemäisiä varastoja, sahoja tai varikoita. Toiminnan ilmoitusvelvollisuudesta säädetään ympäristönsuojelulain 115 a §:ssä ja ilmoituksenvaraiset toiminnat on lueteltu lain liitteessä 4.

Ilmoitettavat tiedot vastaavat pääpiirteissään ympäristölupahakemuksessa vaadittavia tietoja. Ilmoitus toimitetaan toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on yleisessä ilmoitusmenettelyssä lähes aina kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Ilmoitus tehdään Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Lupapiste-palvelun kautta. Ilmoitus on jätettävä viimeistään 120 päivää ennen toiminnan suunniteltua aloittamista.

Asian nopeaa käsittelyä viranomaisessa edesauttaa selkeä ja mahdollisimman täydellinen ilmoitus. Jos ilmoitus on puutteellinen, sitä voi täydentää yhden kerran viranomaisen asettamassa määräajassa. Jos ilmoitusta ei täydennetä asetetussa määräajassa tai ilmoitus on edelleen puutteellinen täydentämisen jälkeen, ilmoitus jätetään tutkimatta eikä toimintaa saa aloittaa. Toiminnanharjoittaja voi tarvittaessa jättää uuden, edelleen täydennetyn ilmoituksen viranomaiselle, jolloin 120 vuorokauden määräaika alkaa kulua alusta.

Yleisessä ilmoitusmenettelyssä viranomainen antaa valituskelpoisen päätöksen toiminnanharjoittajan jättämän ilmoituksen tietojen perusteella. Jos viranomainen ei ole antanut päätöstä määräajan kuluessa, toiminnan voi siitä huolimatta aloittaa omalla vastuulla. Myöhemmin annettavaa päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Päätöksen noudattamista valvotaan samoin kuin ympäristölupaa.

Rekisteröitäviä toimintoja ovat ympäristönsuojelulain liitteessä 2 mainitut keskisuuret energiantuotantolaitokset, polttonesteiden jakeluasemat, asfalttiasemat, kiinteät betoniasemat ja betonituotetehtaat, orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnat ja kemialliset pesulat.

Rekisteröinti on luonteeltaan kirjaamistoimenpide, jossa ei tehdä hallinnollista päätöstä eikä anneta määräyksiä. Rekisteröinti-ilmoitus tehdään Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle Lupapiste-palvelun kautta. Viranomaisella on oikeus pyytää toiminnanharjoittajaa täydentämään ilmoitusta rekisteröintiedellytysten täyttymisen arvioimiseksi.

Toiminnanharjoittaja tekee rekisteröinti-ilmoituksen Rauman kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30 päivää ennen toiminnan aloittamista, jos kyseessä on keskisuuri energiantuotantolaitos ja viimeistään 60 päivää ennen toiminnan aloittamista, jos kyseessä on muu rekisteröitävä toiminta.

Rekisteröinnistä lähetetään tieto toiminnanharjoittajalle ja siitä peritään taksan mukainen maksu.

Toimintaa ei kuitenkaan voida rekisteröidä, mikäli se sijaitsee tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella, toiminnasta aiheutuu vesistön pilaantumista, jätevesien johtamisesta aiheutuu ojan, lähteen tai noron pilaantumista, toiminnasta aiheutuu kohtuutonta rasitusta naapurustolle tai toiminta on osa direktiivilaitoksen toimintaa. Rekisteröitävää toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Näissä tapauksissa tulee toiminnalle on hakea ympäristölupa.

Rekisteröitävän toiminnan on noudatettava toimialakohtaisessa asetuksessa säädettyjä vaatimuksia. Toimialakohtaisten asetusten tarkoituksena on sekä yhtenäistää toimialakohtaisia ympäristönsuojeluvaatimuksia, että parantaa niiden ennakoitavuutta.

Rekisteröitävistä toiminnoista löydät lisätietoa seuraavien linkkien kautta:
Asfalttiasemat
Polttonesteiden jakeluasemat (säiliötilavuus vähintään 10 m3)
Betoniasemat ja betonituotetehtaat
Orgaanisia liuottimia käyttävät toiminnat
Keskisuuret energiantuotantolaitokset (yli 1 MW ja alle 50 MW)

Viranomainen varmistaa toiminnan valvonnalla, että toiminnassa noudatetaan toimialakohtaisen asetuksen vaatimuksia.

Toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ympäristönsuojelulain (527/2014) 118 §:n mukainen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Meluntorjunnan tavoitteena on turvata terveellinen ja viihtyisä elinympäristö, jossa melusta on mahdollisimman vähän haittaa. Erilaiset toiminnot, kuten rakennustyöt, katutyöt, maansiirtotyöt ja yleisötilaisuudet saattavat aiheuttaa melua, joka häiritsee lähialueen asukkaita tai haittaa työntekoa ja siksi tilapäisistä melua aiheuttavista töistä ja tapahtumista on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ilmoitukset jätetään Lupapiste–palvelun kautta.

Lisätietoja antaa:

Maatilalla syntyvää kuivalantaa voidaan, olosuhteiden niin vaatiessa, varastoida asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä aumassa. Nitraattiasetuksen (1250/2014) mukaan perusteltuja syitä varastoinnille aumassa ovat työtekniset tai hygieeniset syyt. Varastoinnissa tulee noudattaa nitraattiasetuksen mukaista menettelyä eikä varastoinnista saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Aumavarastointi on kiellettyä pohjavesialueella ja tulvalle alttiilla alueella.

Ilmoitus lannan varastoinnista aumassa tehdään vähintään 14 päivää ennen varastoinnin aloittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitukseen on liitettävä aina kartta, johon merkitään auman sijainti. Ilmoituslomake löytyy seuraavan linkin kautta: Aumausilmoitus. Ilmoitukset toimitetaan osoitteeseen kirjaamo@rauma.fi.

Lantapatteri sijoitetaan tasaisen peltolohkon keskelle tai loivasti kaltevalle pellolle lähelle pellon yläreunaa. Auman pohjalle on levitettävä 20 senttimetrin nestettä sitova kerros, ja auma on peitettävä tiiviillä peitteellä. Aumantekopaikalta on poistettava lumi ja alusta on muotoiltava siten, että nesteiden pääsy ympäristöön estyy. Yhteen aumaan on sijoitettava vähintään yhden hehtaarin alalle ja enintään koko lohkolle levitettävä lantamäärä. Aumaan varastoitu aines on levitettävä viimeistään vuoden kuluttua. Samaan paikkaan saa sijoittaa uuden auman kahden välivuoden jälkeen.

Syksyllä tehty auma levitetään seuraavana keväänä sulaan maahan. Luonnonmukaisessa viljelyssä pellolle aumaan tehty lantakomposti tulee levittää maahan seuraavan kasvukauden aikana. Jos tämä ei ole mahdollista, tulee pellolle tehty komposti peittää sateenpitävällä katteella ja levittää pellolle viimeistään seuraavana keväänä.

Aumavarastoinnissa vaadittavat suojaetäisyydet:
-vesistö ja valtaoja 100 m
-talousvesikaivo 100 m
-oja 5m

Ruoppauksesta on tehtävä ilmoitus ELY-keskukselle. Ruoppauksella tarkoitetaan maa-aineksen ja lietteen koneellista poistamista vesialueen pohjasta. Ilmoitus on tehtävä vähintään 30 vuorokautta ennen töiden aloittamista. Ilmoituksen tekemiseen on käytettävä ensisijaisesti sähköistä ilmoituslomaketta. Ennen ilmoituslomakkeen täyttämistä hanki kartta ruoppausalueesta, selvitä ranta- ja vesialueiden omistajat kiinteistötietoineen sekä arvioi ruopattavan massan määrä ja laatu, ruoppauksen suoritustapa sekä ruoppausmassojen läjitysalueen sijainti.

Ilmoituksen perusteella ELY-keskus arvioi luvantarpeen tapauskohtaisesti. Tilavuudeltaan yli 500 m3:n ruoppaukselle tulee aina hakea aluehalllintovirastolta vesilain mukainen lupa. Lupa vaaditaan myös, jos hanke muuttaa vedenkorkeutta tai virtaamaa tai esimerkiksi estää kalojen kulkua.

Viranomaiselle tehtävän ilmoituksen lisäksi ruoppauksesta on ilmoitettava erikseen vesialueen omistajalle 30 vuorokautta ennen toimenpiteen aloittamista. Jos vesialue on yhteistä ja osakaskunta on järjestäytynyt, ilmoitus tehdään osakaskunnan puheenjohtajalle tai sihteerille. Mikäli yhteisen vesialueen osakaskunta ei ole järjestäytynyt, ilmoitus toimitetaan kaikille tiedossa oleville osakkaille.

Tarkempia tietoja ruoppauksen tai niiton suunnittelusta, huomioon otettavista asioista ja ilmoituksen tekemisestä löydät vesi.fi -sivustolta.

Ruopata voi pääsääntöisesti 1.9.-30.4. välisenä aikana. Jos linnustolle tai kalastolle ei aiheudu haittaa, voi ruopata vielä toukokuussa. Suojelu-, Natura- ja muilla linnuston kannalta merkittävillä alueilla työaika on 1.10.-31.3.

Ruoppaustoimenpiteet tulee aina suunnitella ja toteuttaa huolellisesti, jotta mahdollisilta ympäristöhaitoilta ja naapuririidoilta vältytään. Ruoppauksessa ja läjitysmassojen sijoituksessa tulee erityisesti ottaa huomioon luonto- ja vesiympäristö maisema-arvoineen. Ruoppausmassoja ei saa läjittää toisen maa-alueelle tai vesijätölle ilman maanomistajan suostumusta. Massojen asianmukainen läjitys tulee varmistaa, jotta ne eivät pääse takaisin vesistöön tulvan, aallokon tai sateen vaikutuksesta. Läjitysalue on siistittävä ympäristöön sopivaksi.

Ruoppausmassoja ei saa lainkaan, ilman aluehallintoviraston lupaa, läjittää vesialueelle, mutta myös rantavyöhykkeen luontoarvot tulee ottaa huomioon sekä ruoppauksessa että massojen läjityksessä. Massoja ei saa läjittää luonnonsuojelu- tai Natura-alueelle, eikä arvokkaille perinnebiotoopeille.

Ruoppauksen toteuttaja on vastuussa hankkeen lainmukaisuudesta ja aiheuttamistaan haitallisista seurauksista.

Lisätietoja antaa:

Vesikasvit ovat keskeinen osa vesiluontoa sekä tärkeä vesieliöstön elinympäristö. Ne myös parantavat veden laatua. Vesistön rehevöitymisen vuoksi lisääntynyttä vesikasvillisuutta joudutaan kuitenkin usein niittämään tai muulla tavoin poistamaan virkistyskäyttömahdollisuuksien ja maisema-arvojen parantamiseksi.

Koneellisesta vesikasvien niitosta tai poistosta tulee ilmoittaa 30 vrk:ta ennen alueelliselle ELY-keskukselle sekä vesialueen omistajalle. Laajaan vesikasvien niittoon saatetaan tarvita aluehallintoviraston lupa. Laajoja niittoja suunniteltaessa tulee niittokohteelta tehdä perusteellinen kasvillisuuskartoitus. Jos niittoja aiotaan tehdä suojelualueilla, ne tulee suunnitella viranomaisten kanssa yhteistyössä.

Tiheimpiä kasvustoja harventamalla voidaan parantaa veden virtausta sekä kohentaa kalaston ja linnuston elinolosuhteita. Vesikasvien niitto on tärkeää toteuttaa oikeana ajankohtana. Tehokkain niittoaika on heinä–elokuun vaihteessa. Jos niittokertoja on useampia, ensimmäinen niitto kannattaa tehdä juuri ennen kasvien kukkimista kesäkuun lopulla ja seuraavat niitot 3–4 viikon välein. Niitto kannattaa suunnitella niin, että kasvillisuussaarekkeet ja avovesi vuorottelevat. Muista, että etenkin ojien suissa vesikasvillisuus myös pidättää valuma-alueelta järveen tulevaa ravinnekuormitusta.

Leikattu kasvimassa on aina kerättävä pois vedestä. Hajotessaan kasvinjätteet kuluttavat happea ja niistä vapautuu ravinteita veteen, mikä voi runsastuttaa levien määrää. Vesistössä ajelehtiva kasvimassa aiheuttaa lisäksi esteettistä haittaa ja vaikeuttaa virkistyskäyttöä ja ajautuu lopulta usein jonkun toisen rantaan.

Leikatuille kasvinjätteille on varattava läjityspaikka, josta ne eivät pääse kulkeutumaan takaisin vesistöön. Kasvinjätteet voi hyvin myös kompostoida.

Seuraavan kesän niittojen helpottamiseksi ruovikkoa on mahdollista niittää myös jään päältä. Niittojäte voidaan polttaa tai kompostoida.

Lisätietoja antaa:

Leirintäalueen perustamisesta ja alueen toiminnan olennaisesta muuttamisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristö- ja lupalautakunnalle viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista tai muuttamista. Ilmoituksen tulee sisältää tarpeelliset tiedot leirintäalueen pitäjästä, alueen sijainnista sekä toiminnan luonteesta ja laadusta. Myös enintään 14 vuorokautta kestävästä tilapäisestä toiminnasta on ilmoitettava. Tilapäisen leirintäalueen määräyksistä päättää tarkastusmestari.

Voit täyttää ja lähettää sähköisen leirintäalueilmoituksen tästä: Leirintäalueilmoitus

Lisätietoja antaa:

Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 9 luvun 5 §:n mukaan sataman pitäjän on tehtävä jätehuoltosuunnitelma aluksista peräisin olevien jätteiden eli alusjätteiden jätehuollon järjestämiseksi. Satama voi tehdä toisen samalla maantieteellisellä alueella sijaitsevan sataman kanssa yhteisen jätehuoltosuunnitelman.

Jätehuoltosuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi sille ELY-keskukselle, jonka toimialueella satama sijaitsee. Huvivenesataman jätehuoltosuunnitelma esitetään hyväksyttäväksi sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella huvivenesatama sijaitsee.

Sataman jätehuoltosuunnitelma on hyväksyttävä, jos jätteiden vastaanotto ja vastaanottolaitteet täyttävät merenkulun ympäristönsuojelulain 9 luvun ja 10 luvun sekä niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten vaatimukset.

Kun sataman jätehuoltosuunnitelma on hyväksytty, ELY-keskus tai kunnan ympäristönsuojeluviranomainen merkitsee suunnitelman ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Sataman pitäjälle lähetetään ote rekisteriin tehdystä merkinnästä.

Jätehuoltosuunnitelma on päivitettävä ja esitettävä toimivaltaisen viranomaisen arvioitavaksi ja hyväksyttäväksi mikäli satamaan jätettävien jätteiden laatu, määrä tai jätehuolto muuttuu merkittävästi tai vähintään viiden vuoden välein.