Rakentamislaki uudistuu
Uusi rakentamislaki
Uusi rakentamislaki tuli voimaan 1.1.2025. Samassa yhteydessä nykyisestä maankäyttö- ja rakennuslaista kumotaan rakentamisen säädökset, ja jäljellä jäävän lain nimi muuttuu alueidenkäyttölaiksi.
Olennaisimmat muutokset
- Yksi lupamuoto, rakentamislupa; rakennuslupa, toimenpidelupa ja ilmoitusmenettely poistuvat lainsäädännöstä. (RakL 42 §).
- Rakentamisluvan yhteydessä arvioidaan sijoittamisen edellytykset ja tekniset toteutukset.
- Hakijan halutessa, voidaan hanke käsitellä ensin sijoittamisluvalla. Sijoittamisluvan jälkeen tulee hakea rakentamislupa.
- Maisematyölupa, purkamislupa ja purkamisilmoitus säilyvät. Lisäksi jotkut hankkeet edellyttävät poikkeamislupaa, kuten tähänkin asti.
- Lupakynnystä on nostettu korkeammalle ja luvanvaraisuuden rajoista on määrätty laissa. (RakL 42§)
- Esimerkiksi alle 30 m2 piharakennus tai alle 50 m2 katokseen ei lähtökohtaisesti tarvita rakentamislupaa, mutta rakentamisen tulee noudattaa alueen kaavamääräyksiä ja kunnan rakennusjärjestystä.
- Korjaamiseen tarvitaan rakentamislupa muun muassa käyttötarkoitusta olennaisesti muutettaessa, olennaisimpia ominaispiirteitä korjatessa sekä suojeltua tai arvokasta rakennusta korjataan merkittävästi.
Alueidenkäyttölaissa (jäljelle jäävä osuus maankäyttö- ja rakennuslaista) säädetään alueiden suunnittelusta sekä alueiden rakentamisesta ja käytöstä. Rakentamislaissa säädetään rakennusten ja rakennuskohteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä.
Rakentamismääräykset
Vaikka rakennushanke ei vaadi rakennusvalvonnan lupakäsittelyä, tulee silti noudattaa rakentamismääräyksiä. Rakennuskohdetta ei saa rakentaa ilman rakennuspaikkaa. Rakennuspaikka määritellään kaavassa tai erillisellä sijoittamislupapäätöksellä.
Kaavamääräyksissä asetetaan reunaehtoja esimerkiksi sallituista etäisyyksistä, rakennusoikeudesta, materiaaleista ja annetaan kaupunkikuvallisia vaatimuksia ulkonäköön. Myös mm. etäisyydet rajaan, palomääräykset ja rakenteiden kantavuus tulee huomioida.