Kiinteistönmuodostus ja kiinteistörekisterin palvelut
Rauman kaupunki kiinteistörekisterinpitäjänä ja kiinteistöihin liittyvät palvelut
Rauman alueella kiinteistörekisterinpito on jaettu kunnan ja valtion kesken. Rauman kaupunki toimii kiinteistörekisterinpitäjänä sekä kiinteistötoimitusten suorittajana sitovan tonttijaon asemakaava-alueilla. Maanmittauslaitos toimii ohjeellisen tonttijaon asemakaava-alueilla, ranta-asemakaava-alueilla, asemakaavoittamattomilla alueilla sekä yleiskaava-alueilla.
Asemakaavoitettuja alueita, jotka eivät ole sitovan tonttijaon piirissä, on pääasiassa ennen kuntaliitoksia Rauman maalaiskunnassa, Kodisjoella ja Lapissa rakennuskaavoitetut alueet. Vanhat rakennuskaavat on lainmuutoksella muutettu asemakaava -nimisiksi.
Lohkominen
Tontin lohkominen
Lohkomistoimituksessa asemakaavan ja tonttijaon mukainen kaavatontti erotetaan itsenäiseksi rekisteriyksiköksi. Tontti merkitään kiinteistörekisteriin kun lohkomistoimitus on saanut lainvoiman. Tontti on rakentamiskelpoinen vasta kun se on merkitty kiinteistörekisteriin.
Lohkomisen normaali kesto Rauman kaupungin tekemänä on tiedottamis- ja valitusajat huomioon ottaen noin kaksi kuukautta.
Toimi näin
Rauman asemakaava-alueella kiinteistön omistaja voi käynnistää lohkomistoimituksen tai tonttijaon muutoksen kiinteistö- ja mittaustoimelle jätettävällä kirjallisella hakemuksella.
Kenelle ja millä ehdoin
Tontin lohkomisen edellytyksenä on voimassa oleva asemakaava ja sitova tonttijako.
Tausta
Lohkomistoimituksessa määritetään tontin alue ja rajat. Lohkottava tontti merkitään kiinteistörekisteriin. Lohkominen käynnistyy automaattisesti ilman hakemusta, kun luovutettuun kiinteistön osaan (määräalaan) on myönnetty lainhuuto.
Kiinteistön omistaja voi hakea omistamansa kiinteistön jakamista osiin. Tätä kutsutaan omiin nimiin lohkomiseksi.
Kaupunkien asemakaava-alueilla tontin lohkomisesta ja kiinteistörekisterin ylläpidosta vastaa usein kunta, muualla Maanmittauslaitos.
Lisätiedot
Lainsäädäntö
Kiinteistönmuodostamislaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554
Maksullisuus
Tonttijako
Tonttijako
Tonttijako osoittaa, miten rakennuskortteli jaetaan rakennuspaikoiksi. Tonttijaot hyväksytään joko asemakaavan yhteydessä tai erillisessä käsittelyssä.
Tonttijako voi olla ohjeellinen tai sitova. Sitovan tonttijaon mukainen rakennuspaikka on tontti. Tontille voi saada rakennusluvan vasta, kun se on merkitty kiinteistörekisteriin lohkomisen tai muun toimenpiteen perusteella.
Tonttijaon muutoksen käsittely kestää maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämät määräajat huomioon ottaen noin kaksi kuukautta.
Rauman kaupunki laatii kustannuksellaan asemakaavan mukaisen rakennuskorttelin ensimmäisen tonttijaon. Jos tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on pääosin yksityisen edun vaatima ja maanomistaja tai –haltija on sitä hakenut, omistajalta tai haltijalta peritään seuraavat kustannukset:
Tonttijaon laatimisen ja muuttamisen perusmaksu on 500 euroa, kun kyseessä on 1-2 tonttia. Seuraavat tontit lisäävät maksua 100 euroa tonttia kohti.
Erillisen tonttijaon osalta perusmaksu on 700 euroa, kun kyseessä on 1-2 tonttia. Seuraavat tontit lisäävät maksua 100 euroa tonttia kohti.
Poikkeuksellisen suuritöisestä tonttijaosta tai sen muutoksesta, josta on ennalta sovittu omistajan tai haltijan kanssa, peritään aikaveloitukseen perustuvat todelliset kustannukset kulloinkin voimassa olevan henkilötyöveloitushinnan mukaisesti. Arvio kustannuksista annetaan etukäteen. Tarvittaessa tehtävästä työstä ja kustannuksista laaditaan erillinen sopimus.
Tonttijaon ennakkotulkinnasta perittävät kustannukset ovat tapauksesta riippuen seuraavat. Jos ennakkotulkinta ei edellytä maastomittauksia, korvaus on 100 euroa ja jos maastomittauksia edellytetään, on hinta 200 euroa. Poikkeuksellisen suuritöisestä (3 tonttia tai enemmän) ennakkotulkinnasta peritään kustannukset kulloinkin voimassaolevan henkilötyöveloitushinnan mukaisesti. Ennakkotulkintaan liittyvä maksu peritään hakijalta etukäteen.
Toimi näin
Tonttijaon muutos käynnistetään kiinteistö- ja mittaustoimelle jätettävällä kirjallisella hakemuksella.
Tausta
Asemakaavasta ja siihen merkittävästä tonttijaosta vastaa kunta. Asemakaavassa rakennuskortteliksi määritelty uusi rakennettava alue voidaan jakaa yhdeksi tai useammaksi tontiksi. Tonttijako osoitetaan asemakaavakartalla, ja sen sitovuudesta määrätään asemakaavassa.
Myös maanomistaja voi hakea kunnalta tonttijaon muutosta. Tonttijako voidaan laatia erillisenä tai asemakaavassa. Jos tonttijaon laatiminen tai muuttaminen on erityisesti maanomistajan hakema, kunnalla on oikeus periä kustannukset maanomistajalta.
Lisätiedot
Lainsäädäntö
Maankäyttö- ja rakennuslaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132
Maksullisuus
Kiinteistötoimitusten maksullisuutta säädetään Rauman kaupungin säädöksessä.
Rasitetoimitus
Rasitetoimitus asemakaava-alueella
Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus. Toimituksessa perustettu tonttirasite on voimassa vaikka tontit vaihtaisivat omistajia.
Tavallisimpia rasitteita ovat kulkuyhteys- eli tierasitteet ja erilaiset vesi-, viemäri-, sähkö tms. johtorasitteet sekä autojen pitämistä varten perustettavat rasitteet.
Toimi näin
Rauman asemakaava-alueella kiinteistön omistaja voi käynnistää toimituksen kiinteistö- ja mittaustoimelle jätettävällä kirjallisella hakemuksella.
Asemakaavoittamattomilla alueilla ja niillä asemakaavoitetuilla alueilla, jotka eivät ole sitovan tonttijaon piirissä (pääasiassa Rauman maalaiskunnassa, Kodisjoella ja Lapissa rakennuskaavoitetut alueet) viranomaisena toimii valtion Maanmittauslaitos.
Kenelle ja millä ehdoin
Rasitteen perustaminen edellyttää yleensä tonttien omistajien välistä sopimusta.
Tausta
Tonttia varten voidaan perustaa pysyvä käyttöoikeus eli rasite toisen kiinteistön alueelle. Rasite tarkoittaa pysyvää oikeutta esimerkiksi kulkuyhteyttä, ajoneuvon pitämistä tai vesi-, viemäri- tai sähköjohdon sijoittamista varten tarvittavaan alueeseen.
Rasitteet perustetaan omistajan hakemuksesta tontin lohkomistoimituksen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa.
Kaupunkien asemakaava-alueilla rasitteen perustamisesta ja kiinteistörekisterin ylläpidosta vastaa usein kunta, muualla Maanmittauslaitos.
Lisätiedot
Lainsäädäntö
Kiinteistönmuodostamislaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950554
Maksullisuus
Rasitetoimitukset ovat maksullisia. Kulloinkin voimassa oleva hinnasto on esitetty kiinteistötoimitusten hinnastossa.
Rajankäynti
Rajankäynti
Kiinteistönmääritystoimituksessa ratkaistaan kiinteistön ulottuvuuteen ja muihin ominaisuuksiin liittyviä riitoja ja epäselvyyksiä. Tavallisin kiinteistönmääritys on rajankäynti.
Toimi näin
Rauman asemakaava-alueella kiinteistönmääritystoimituksen voi käynnistää kiinteistö- ja mittaustoimelle jätettävällä kirjallisella hakemuksella.
Asemakaavoittamattomilla alueilla ja niillä asemakaavoitetuilla alueilla, jotka eivät ole sitovan tonttijaon piirissä (pääasiassa Rauman maalaiskunnassa, Kodisjoella ja Lapissa rakennuskaavoitetut alueet) viranomaisena toimii valtion Maanmittauslaitos.
Kenelle ja millä ehdoin
Kiinteistönmääritystoimitus tehdään kiinteistön omistajan tai muun sellaisen henkilön hakemuksesta, jonka oikeutta määritys välittömästi koskee.
Lisätiedot
Maksullisuus
Kiinteistötoimitusmaksutaksasta ilmenevät kulloinkin voimassa olevat kiinteistötoimitusten hinnat.
Kaupanvahvistus
Kaupanvahvistus
Kiinteistökaupan muotomääräyksiin kuulu, että julkisen kaupanvahvistajan on vahvistettava kiinteistön kauppa kaikkien kauppakirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistajan tärkein tehtävä on todistaa luovutuskirjat oikeaksi ja valvoa maakaaren muotomääräysten noudattamista. Kaupanvahvistaja tarkistaa kaupan muodolliset edellytykset, mutta ei ole vastuussa varsinaisen kauppakirjan sisällöstä. Kaupanvahvistajan toimialueena on koko maa.
Kaupanvahvistajat voidaan jakaa virkansa puolesta toimiviin ja maanmittauslaitoksen määräämiin kaupanvahvistajiin. Rauman kaupungin henkilöstöstä julkisena kaupanvahvistajana toimivat ne virkamiehet, jotka voivat toimia toimitusinsinöörinä maanmittaustoimituksissa.
Tausta
Kaupanvahvistuksessa kiinteistön luovutus vahvistetaan kaikkien luovutuskirjan allekirjoittajien läsnä ollessa. Kaupanvahvistus on tehtävä, kun kyseessä on kauppa, lahja, vaihto tai jakosopimus. Myös kiinteistökauppaa koskeva esisopimus vaatii kaupanvahvistajan todistuksen. Osituksessa tai perinnönjaossa kaupanvahvistusta ei käytetä.
Kaupanvahvistaja tarkastaa osapuolten henkilöllisyyden ja sen, että luovutuskirja täyttää lakisääteiset muotovaatimukset. Allekirjoitushetkellä osapuolten on voitava todistaa henkilöllisyytensä. Ilman kaupanvahvistusta luovutus on mitätön, eikä ostaja voi saada lainhuutoa kiinteistöön.
Tiedot kaikista kaupanvahvistajista löytyvät kaupanvahvistajarekisteristä.
Maanmittauslaitoksen Kiinteistövaihdannan palvelussa tehty sähköinen kiinteistönluovutus ei vaadi kaupanvahvistusta.
Lisätiedot
Lainsäädäntö
Laki kaupanvahvistajista
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20090573