Usein kysyttyä

Raakavetenään laitos käyttää joko Lapinjoen tai Eurajoen vettä. Raakavesialtaana toimii Äyhönjärvi.

Lapinjoen vesi johdetaan UPM:n ja Rauman kaupungin omistamaa kanavaa pitkin raakavesialtaan koillisosaan. Eurajoen vesi pumpataan laitoksen omistamalla pumppausjärjestelmällä altaan luoteisosaan. Pumppausjärjestelmä käsittää Eurajoen Pappilankoskella olevan pumppaamon, Koivuniemessä olevan välisäiliön sekä purkupäässä olevan mittaus- ja venttiiliaseman. Eurajoen vesi voidaan ottaa myös suoraan laitokselle ohittaen raakavesialtaan. Tämä vaihtoehto on tarkoitettu varajärjestelmäksi niissä tapauksissa, kun raakavesiallasta ei voida käyttää. Kuivina ajanjaksoina Eurajokeen johdetaan korvausvettä Kokemäenjoesta.

Raakavetenä pyritään käyttämään mahdollisimman hyvälaatuista jokivettä taloudelliset seikat huomioon ottaen.

Laitoksen prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisenä vaiheena on pystyselkeytyslaitos. Saostus tapahtuu pH:ssa 5. Epäpuhtauksia, kuten raskasmetalleja, humusta ja fosforia saostetaan vedestä ferrisulfaatilla. Vesilaitoksella pH:ta säädetään kalkilla useissa eri kohdissa. Lietteen laskeuttamisen apuna käytetään kylmän veden aikaa polymeeriä.

Toisena vaiheena on flotaatiolaitos. Flotaatiossa saostus tapahtuu samassa pH:ssa samoilla kemikaaleilla kuin pystyselkeytyslaitoksessa. Tässä vaiheessa tapahtuu mangaanin hapetus ja veden desinfiointi suoritetaan pääosin natriumhypokloriitilla, alkaliteetin nosto hiilidioksidilla ja ammoniumlisäys ammoniumsulfaatilla. Ammoniumsulfaatti ja natriumhypokloriitti muodostavat yhdessä veteen sidottua klooria eli klooriamiinia, joka toimii mietona desinfiointiaineena estäen bakteerien kasvua jakeluverkostossa.

Lopuksi vesi suodatetaan hiekka- ja aktiivihiilisuodattimien läpi. Hiekkasuodattimia on viisi ja hiilisuodattimia neljä kappaletta. Näin voidaan taata talousveden turvallisuus, hajuttomuus ja mauttomuus myös ongelmallisen raakaveden aikana.

Laitos on käynnissä 16 tuntia vuorokaudessa, jona aikana valmistetaan kuluttajille menevä vesi, sekä nostetaan vesitornin pinta sovitulle korkeudelle seuraavan yön kulutusta varten.

Vesilaitos käyttää tornia verkostopaineen tasaajana ja yö kulutuksen vesivarastona. Toisin sanoen kaikki vesi ei kulje vesitornin kautta.

Vesitornin vesitilavuus on noin 2 000 m³.

Rauman Veden raakavesi on Lapinjoesta ja Eurajoesta otettua pintavettä. Eurajoen veden humuspitoisuus on alhainen, keskimäärin alle 40 mg/l, mutta suurien sateiden aikana se saattaa ajoittain nousta yli 100 mg/l pitoisuuteen. Lapinjoen humuspitoisuus on Eurajokea korkeampi, n. 50-80 mg/l. Permanganaattiluku eli humuspitoisuus käsittelyn jälkeen on 4-7 mg/l. Talousvesidirektiivin talousveden tavoitearvo on < 20 mg/l KMnO4. Humus ei ole terveydelle haitallista, mutta aiheuttaa suurina pitoisuuksina väri- ja makuhaittaa.

Ammoniumtyppipitoisuus (NH4-N) on kummassakin joessa keskimäärin alhainen, alle 0,20 mg/l, mutta ajoittain maksimipitoisuus saattaa käydä korkeammalla. Käsittelyn jälkeen pitoisuus on 0,02 mg/l. Raja-arvo ammoniumtyppipitoisuudelle on 0,40 mg/l. Ammonium aiheuttaa suurina pitoisuuksina veteen pistävää hajua tai makua.

Kloridilla ei ole tunnettuja terveyshaittavaikutuksia, mutta sen suosituspitoisuus talousvedelle on makuhaitan ja vesijohtomateriaalien syöpymisen estämiseksi maksimissaan 25 mg/l. Raumalla käyttöveden kloridipitoisuus on noin puolet tästä.

Laitoksella saavutetaan kaikki käyttövedelle asetetut vaatimukset.

Pintavettä desinfioidaan natriumhypokloriitilla, joka suojaa veden mikrobiologista laatua jakeluverkostossa. Se kuluu (hapettuu) vähitellen verkostossa. Klooripitoisuuteen vaikuttavat veden lämpötila ja viipymä verkostossa. Raakavesi on verkostossa kylmimmillään talvella ja kloori säilyy silloin paremmin kuin lämpimän veden aikana. Klooripitoisuutta tarkkaillaan jatkuvasti. Vesi täyttää kaikki talousvedelle asetetut vaatimukset ja sitä voi käyttää normaalisti.
Useammat ihmiset eivät haista tai maista pieniä klooripitoisuuksia, mutta osa havaitsee jo pienetkin muutokset. Jos haju ja maku tuntuvat häiritsevältä, vettä voi seisottaa avoimessa astiassa jääkaapissa tai pöydällä ennen käyttämistä. Toinen vaihtoehto on kiehauttaa vesi, jolloin kloori haihtuu nopeammin.

Lähes aina sameus johtuu vedessä olevista pienistä ilmakuplista. Ne ovat vaarattomia ja poistuvat vettä seisottamalla.

Veden kovuus eli kalsiumin (kalkki) ja magnesiumin määrä vedessä ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (°dH) tai millimooleina (mmol/l). 1 °dH = 0,18 mmol/l.

Rauman vesi on keskikovaa. Kokonaiskovuus on 7-11 °dH (1,2-1,9 mmol/l).

Ajantasaiset taksat löytyvät Rauman kaupungin nettisivuilta säädöskokoelmasta sekä Rauman Veden sivuilta Maksut-osiosta.

Vuonna 2023 talousvettä pumpattiin verkostoon n. 3 100 000 m³ ja tästä oli myydyn talousveden määrä n. 2 500 000 m³, joka on päivässä keskimäärin 6 900 m³.

Aluksi kannattaa selvittää, tehdäänkö taloyhtiössä korjaustöitä, joista katko voisi johtua. Myös asuinalueella tehtävät vesijohtotyöt voivat hetkellisesti vaikuttaa vedenjakeluun. Niistä saat tietoa soittamalla virka-aikana vesijohtoverkoston kunnossapitomestarille. Virka-ajan ulkopuolella vikailmoitukset tehdään Vesijohto- ja viemäriverkostojen vikapäivystykseen, numeroon 02 822 0522.

Mikäli kyseessä on kerros- tai rivitalo, ota yhteyttä kiinteistön huoltoyhtiöön. Omakotitalon tapauksessa tarkista lämminvesivaraaja tai kaukolämmönvaihdin ja tarvittaessa ota yhteyttä alan huoltoliikkeeseen. Rauman vesi toimittaa ainoastaan kylmää vettä, jonka lämmittämisestä ovat vastuussa taloyhtiöt itse.

Ei saa. Viemäri on tarkoitettu vain jätevesien kuljetusta varten, ja kiinteä jäte kuormittaa puhdistuslaitosta sekä saattaa aiheuttaa tukoksia putkiin ja pumppuihin. Ruokien sisältämä rasva jähmettyy helposti aiheuttaen ongelmia viemärissä. Vessapaperin laittaminen viemäriin on sallittua, sillä se on valmistettu viemärissä hajoavaksi.

Rauman yhdyskuntajätevedet kulkevat maanalaista jätevesiputkistoa pitkin Maanpään jätevedenpuhdistamon kautta yhteispuhdistamolle. Laitoksella on käytössä n. 115 jätevesipumppaamoa, joista 10 on sadevesipumppaamoja. Niin sanottuja pääpumppaamoita ovat Sampaanala ja Vähämaa.

Lappi on ollut liitettynä viemäriverkostoon vuodesta 2000 lähtien. Eurajoen jätevedet pumpataan Raumalle Eurajoki-Rauma-siirtoviemäri/pumppauslinjaa pitkin.

Rauman kaupungin ja Eurajoen jätevedet esikäsitellään Maanpään jätevedenpuhdistamolla. Esikäsittely käsittää välppäyksen ja hiekan erotuksen.

Esikäsittelyn jälkeen jätevesi pumpataan Botnian ja UPM:n jätevedenpuhdistamolle yhteiskäsittelyyn. Yhteiskäsittelyn tarkoituksena on merialueen ravinnekuormituksen pienentäminen typen osalta noin puoleen erilliskäsittelyyn verrattuna.

Rauman Vedellä on metsäteollisuuden puhdistuskapasiteetista 14 000 m³/d. Kapasiteetin salliessa voidaan metsäteollisuuden puhdistamolle johtaa jätevettä maksimissaan 24 000 m³/d. Mikäli edellä mainitut määrät ylittyvät tai teknisestä syystä ei voida johtaa jätevesiä teollisuuden puhdistamolle, lupaehto edellyttää, että mereen johdettava jätevesi käsitellään kemiallisesti kaupungin puhdistamolla.

Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy tekee Rauman merialueen tarkkailututkimukset Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti.