Pohjoisen alueet
Haapasaari
Haapasaari on Rauman pohjoisosissa sijaitseva kaupunginosa, jossa on väljää, maaseutumaista asumista.
Vanha-Lahden kartanon arvokas miljöö, joka ollut kuninkaallinen hevostalli, entinen Lipsasen kartano, toimii edelleen yksityisenä hevostäyshoitolana ja valmennustallina.
Haapasaari on ollut vielä 1700–1800-lukujen vaihteessa saari, mutta nykyään se kuuluu hyvin pitkälti mantereeseen. Nurmenlahdesta, Myllysalmesta ja ojista koostuva vesialue kiertää varsinaista Haapasaaren aluetta, mutta pohjois- ja länsirannalla lainehtii meri.
Kaaro
Kaaro sijaitsee kaupungin keskusta-alueen ja kyläalueiden (Haapasaari-Sorkka) välissä. Alue on rauhallinen, omakotitalovaltainen asuinalue, jonka lähellä on Kaarojärvi ja hyvät ulkoilumahdollisuudet ympäröivillä metsäalueilla, muun muassa Latumajan reitti.
Kaaro on laaja yhdistelmä monenlaista taajama- ja haja-asutusta. Kaaron asukasluku on kasvanut huomattavasti viime vuosina: vuonna 1999 Kaarolla oli kotitalouksia noin 340, nykyään kotitalouksien määrä on yli 500. Asutus on laajentunut etenkin eteläosassa. Kaaro kuului vuoden 1993 alkuun saakka Rauman maalaiskuntaan.
Kappelinluhta
Kappelinluhta sijaitsee kaupungin pohjoisosassa ja alueelta on hyvä yhteys, reilut 2 kilometriä, keskustaan Luoteisväylää pitkin. Alue on rakennettu 1980-luvulla, ja siellä on runsaasti pientaloja ja rivitaloja. Asuinalueella risteilee hyvä kevyenliikenteen verkosto ja sieltä on hyvät yhteydet läheiselle Pyytjärven kuntoilualueelle.
Uudenlahdentien varrella on päiväkoti ja Pohjoiskehän pohjoispuolella uusi koulu. Pohjoiskehän ja Luoteisväylän liittymän läheisyydessä on S-market. Alueen nimistönä on suomalaisia eläimiä.
Kinno
Monimuotoinen, eri vuosikymmeninä (1920- luvulta nykypäivään) rakentunut viehättävä Kinnon asuinalue sijaitsee alle 2 km etäisyydellä ydinkeskustasta.
Läheisyydessä sijaitsevat Pyynpään päiväkoti, esikoulu ja Raumanmeren peruskoulu, tekojäärata, kirjasto sekä hammashoitola. Lähimpiin kaupallisiin palveluihin on matkaa noin 1,2 kilometriä.
Vesiniittu
Vesiniitun alue Kinnon itäpuolella on tiivis ja katutiloiltaan mielenkiintoinen 1980-luvun lopulla rakennettu alue. Katutiloja rajaavat paitsi asuinrakennukset myös vajat, katokset ja katetut portit. Pihat ovat aurinkoisia ja tuuli- sekä näkösuojattuja. Alue on toisaalta yhtenäinen, mutta kuitenkin vaihteleva.
Vesiniittu on ensimmäinen modernin ajan raumalainen asuinalue, jossa tavoiteltiin tiivistä katutilaa ottaen mallia historiallisista kaupunkitiloista.
Pirttialho
Pirttialho on rakentunut vaiheittain 2010-luvulla. Osa alueesta on vielä kaavoittamatta. Ensimmäinen rakentunut osuus muodostuu kahdesta kaarevasta kadusta, jotka sijaitsevat kallioisella mäellä. Kauneimmat ja helppokulkuisimmat kalliot on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Talot sijaitsevat lähellä katua ja pihat rajautuvat pääosin puistoon. Pääosa taloista on 2-kerroksisia. Alueesta on muodostunut viihtyisä ja kaupunkikuvallisesti eheä asuinalue.
Pirttialhon eteläreunalla olevalla uudemmalla osuudella on pääosin 1-kerroksisia taloja.
Pyynpää
Pyynpään alue sijaitsee rautatien pohjoispuolella, matkaa ydinkeskustaan on noin kilometri, kevyenliikenteen yhteyksiä pitkin vielä vähemmän. Marketalue sijaitsee lähietäisyydellä.
Alue rakentuu virkistysalueiden lomaan ja asuinalueella on merkittävä kevyenliikenteen verkosto ja hyvät yhteydet laajemmille viheralueille kaupungin koillisosiin.
Pyynpään koulukeskus palveluineen eli Pyynpään päiväkoti, esikoulu, Pyynpään koulu ja Raumanmeren peruskoulu, tekojäärata, kirjasto sekä hammashoitola ovat myös lähietäisyydellä.
Alueen nimistö kertoo Rauman ystävyyskaupungeista: Nestvedinkatu, Kaposvarinpuisto.
Silikallio
Silikallio on uusimpia raumalaisia pientaloalueita. Silikalliolla Sammalhuoneenkadun varressa on yhtenäinen kerralla toteutettu pientalokokonaisuus, joka on syntynyt laatukilpailun tuloksena. Kilpailun voitti nimimerkki Reelinki, jonka takana olivat Westwall Oy, Jyrki Westerberg ja Arkkitehtitoimisto Timo Tuomola Ky. Reelinki on kytkettyjen rakennusten ryhmä, joka edustaa uudempaa sekä kaupunkikuvallisesti että arkkitehtonisesti korkeatasoista asuinrakentamista. Rakennukset muodostavat viihtyisän ja toimivan kokonaisuuden.
Sorkka
Sorkassa on maaseutumaista asutusta sekä tiivis ja valtakunnallisesti arvokas kyläkeskusta. Tunnusomaista Sorkan metsille ovat jyrkät diapaasikalliot.
Vuonomaisen Sorkanlahden pohjukkaan syntyi asutusta jo kauan sitten. Tarina kertoo, että ensimmäinen uudisasukas näki pitkän lahden ja sen perällä oivan talonpaikan itselleen ja elukoilleen. Hän huudahti: ”On däsä sorka sia”! Näin kylän sanotaan saaneen alkunsa ja nimensä.
Asutus lisääntyi ja taloja rakennettiin vieri viereen. Niiden kerrotaan olleen niin lähellä toinen toisiaan, että emännät ojensivat kahvikupin ikkunasta ikkunaan. Perinteisiä rakennustapoja ja materiaaleja kunnioitetaan myös uuden rakentamisessa.
Syvärauma
Syvärauman ruutukaava-alue on rakentunut yli sadan vuoden aikana kirjavaksi, mutta harmoniseksi kokonaisuudeksi. Alueen eteläpuolella sijaitsee Rauman suurin pienvenesatama, Syväraumanlahti.
Suorien katujen varsille ryhmittyneen Syvärauman pientaloalueen rakennuskanta kattaa 1900-luvun ja 2000-luvun alun kaikki vuosikymmenet. Alueen talot kertovat raumalaisesta esikaupunkiasumisesta yli sadan vuoden ajalta.
Syvärauma on entistä maalaiskunnan aluetta, joka liitettiin Rauman kaupunkiin vuonna 1954. Syvärauma on vanhaa vapaasti sijoittunutta mäki- ja ranta-asutusta, rakennuskaavan mukaista järjestettyä asutusta ja kaupungin laatiman asemakaavan mukaista uutta rakennuskantaa. Myös kooltaan ja muodostaan rakennukset ovat vaihtelevia.
Tuomoniemi
Merenläheisyydessä oleva Tuomoniemen pientaloalue on rakentunut 2000-luvun aikana.
Alueen talot edustavat tyypillistä 1900- ja 2000 -lukujen vaihteen lähiöomakotirakentamista. Talot ovat 1- ja 1½ -kerroksisia lautaverhottuja, rapattuja ja tiilipintaisia. Alue on rakentunut kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Merellisyys näkyy alueen nimistössä.
Uusilahti
Uusilahti sijaitsee kaupungin pohjoisosassa ja alueelta on hyvä yhteys keskustaan Luoteisväylää pitkin. Etäisyys ydinkeskustaan on noin 3 kilometriä. Alue on rakennettu 1990-luvulla; pääosin yksikerroksisia pientaloja ja rivitaloja.
Asuinalueella on hyvä kevyenliikenteen verkosto ja alueelta on hyvät yhteydet Pyytjärven kuntoilualueelle.
Uudenlahdentien varrella on päiväkoti ja Pohjoiskehän pohjoispuolelle rakennetaan uusi koulu. Pohjoiskehän ja Luoteisväylän liittymän läheisyydessä on S-market. Nimistönä pitsin nypläyssanastoa.
