Itäiset alueet

Kodisjoki

Kodisjoen maaseututaajama on noin 15 kilometriä keskustasta kaakkoon. Perinteisesti pellon ja metsän rajamaalla, lämpimillä ja suojaisilla paikoilla sijaitsevat asuintontit ja raittimaiset kulkuväylät muodostavat idyllisen maalaisympäristön. Rakennuskanta on ajallisesti kerroksinen, rakennukset ovat sijoittuneet väljästi. Alue edustaa rauhallista maalaisidylliä, perinteikästä maisemaa.

Kylä sijaitsee pienipiirteisesti vaihtelevassa mäki- ja purolaaksomaisemassa, rinteitä ja lakiaukeita myötäillen. Keskeistä viljelyaukeata ympäröivät seudulle tyypilliset kallioiset, pienipiirteisesti vaihtelevat metsämaat. Kirkko hallitsee maisemaa. Palveluita on saatavilla, muun muassa. koulu ja kauppa.

Kodisjoen pitkästä asutushistoriasta kertovat useat muinaisjäännöslöydöt ympäri kuntaa. Jokivarsi hedelmällisine ranta-alueineen veti puolensa ensimmäisiä vakituisia asukkaita. Useat pienet järvet tarjosivat lisätoimeentuloa kalastuksesta. Avoin viljelymaisema on säilynyt.

Kolla

Kollan kylä sijaitsee nykyisen Huittistentien eteläpuolella Kollantien molemmin puolin Rauman keskustasta noin 8 kilometriä itään. Kylän rakennuskanta sijoittuu nauhamaisesti pääosin Kollantien varteen sen molemmin puolin. Kylä kuuluu Kollan-Nihattulan-Tarvolan kyläyhdistyksen toiminta-alueeseen.  Kollan kylän syntyhistoria juontaa monien muiden Rauman kehyskylien tapaan keskiajalle.

Alueella ei ole rakentamiseen oikeuttavaa kaavaa.

Kourujärvi

Kourujärven kaupunginosa sijaitsee keskustaajaman reuna-alueella. Yhtenäiset 1960- ja 70-luvun omakotitaloaluekokonaisuudet edustavat tyypillistä sen ajan pientalorakentamista. Alueella on myös 1970-80 luvulla rakentunut kerrostaloalue.

Maastollisesti alue on vaihteleva ja ilme metsäinen. Alueelta on hyvät yhteydet virkistys- ja ulkoilumaastoon muun muassa uimaranta, jalkapallokenttä ja Lähdepellon urheilukeskus. Palveluita ovat Kourujärven koulu ja kirjasto sekä liikuntahalli.

Lajo

Lajon kerrostaloalue, jonka talot ovat 1960-luvun lopulta ja 1970-luvulta,  sijaitsee Porintien ja Äyhöjärventien välisellä alueella. Yksittäiset talot ja kaupunkirakenne ovat säilyneet alkuperäisinä.

Kerrostaloalueen pohjoispuolella on pääasiassa yksikerroksisista pientaloista ja rivitaloista koostuva viehättävä, 1970-luvulla alussa rakentunut alue.

Alueelta on hyvät kevyenliikenteen yhteydet keskustaan ja alueen poikki. Alueella on päiväkoti.

Lappi

Lapin maaseututaajama sijaitsee noin 20 km keskustasta itään, valtatie 12:n varrella. Alueella on paljon palveluja mm. koulu, päiväkoti, kirjasto sekä vireää toimintaa, yhteisöllisyyttä.

Lapinkylässä sijaitsi keskiajalta saakka kappelikirkko, joka kuului hallinnollisesti Eurajoen kirkkopitäjään. Hallintopitäjän nimi Lappi on ollut käytössä ilmeisesti vuodesta 1413 alkaen.
Rakennuskanta oli nykyiseen verrattuna erittäin harvaa vielä 1900-luvun alussa. Rakennuskanta tiivistyi 1950-1960 -lukujen vaihteeseen tultaessa sijoittuen pääraittien varrelle. Vasta tämän jälkeen kirkonkylä muuttui nykyiseksi kaupunkimaiseksi taajamaksi ruutukaava-asuntoalueineen.

Lapin kirkonkylä on osittain säilynyt rakennuskannaltaan erittäin hyvin. Ajallinen kerroksisuus on selkeä. Myös uudempaa rakennuskantaa on runsaasti. Kirkon ympäristö yhdessä kirkkotallien ja makasiinin kanssa ovat merkittävä kokonaisuus. Kirkko on valmistunut 1760. Keskustan tuntumassa Lapinjoki levittäytyy Saarnijärveksi ja on erittäin kaunista peltomaisemaa.

Lapin kirkonkylän alueen tielinjaukset ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin ottaen huomioon alueella tapahtuneet muutokset 1900-luvun aikana. Pääraiteista Kirkkotie, Puustellintie, Sahamäentie
sekä Meijeritie ovat säilyneet linjauksiltaan viimeistään 1800-luvulta. Myös Eurajoelle johtava tielinjaus on iäkäs. Kirkkotieltä ja Puustellintieltä pohjoiseen risteävistä pienemmistä ja osittain päällystämättömistä teistä osa on linjauksiltaan iäkkäitä, kuten Santarannantie sekä Pärkäntie.

Lappi tunnetaan esihistoriasta, muun muassa Sammallahdenmäen hautaröykkiöt.

Monna

Monnan kaupunginosa sijaitsee noin viiden kilometrin päässä kaakossa keskustasta kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä.

Koilahdentien varressa on maaseutumaista asutusta, joka myötäilee tien linjausta. Sen pohjoispuolella on pientaloaluetta, joka koostuu eri-ikäisestä rakennuskannasta. Vanhemman osan asemakaava on 1990-luvulta ja uuden osan 2000-luvun alusta. Uuden osan kaavoittamisessa tavoitteena oli tarjota suhteellisen suuria ja väljiä tontteja, jotka tarjoaisivat vaihtoehdon tiiviille kaupunkimaiselle pientaloasumiselle.

Paroalho

Paroalhon kaupunginosa sijaitsee 1,5 kilometrin etäisyydellä keskustasta; lähipalvelut kauppa ja apteekki ovat kävelymatkan päässä. Alueelta on hyvät yhteydet Lähdepellon urheilukeskukseen ja Äyhönjärven ja Pitkäjärven muodostaman virkistyskokonaisuuden ulkoilumaastoihin, kuten valtatie 8:llekin.

Alue on rakentunut 1940-luvun jälkipuoliskolta 1960-luvulle. Se on yhtenäinen pientaloalue, jonka kokonaisilme on miellyttävä, jota lisäävät lievät maastonmuodot sekä kaartuvat kadut. Alueen talot ja pihat ovat hyvin hoidettuja.

Alue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä.

Tarvola

Tarvolan pieni kylä sijaitsee kaupungin itäpuolella ja rajautuu pohjoisessa Uotilan kylään. Idässä Tarvolan rajanaapureina ovat Nihattulan sekä Kollan kylät ja etelässä Vasaraisten kylä. Kaupungin läheisyydestä huolimatta Tarvola on säilynyt harvaan asuttuna ja maaseutumaisena. Tarvolan kylä ja kulttuurimaisema on huomioitu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Myös Tarvolan kylän synty ajoittuu keskiajalle asti.

Kourulantien varrelle Tarvolan itäosaan on rakennettu uudempia omakotitaloja. Alueella ei kuitenkaan ole rakentamiseen oikeuttavaa kaavaa.

Uotila

Uotila sijaitsee keskustan läheisyydessä, kolmisen kilometriä itään, luonnonläheisellä, mutta samalla historiallisesti kerrostuneella alueella. Uotilan kylä on perustettu mitä ilmeisimmin jo 1200-luvun aikana. Tällöin kylä koostui kuitenkin vasta yhdestä tai kahdesta talosta. Kylässä tiedetään olleen 1560–1570-luvuilla 8-11 taloa. Keskiaikainen kylätontti sijaitsi Uotilan vanhantien varrella Pomppustentien risteyksen alueella sen länsipuolella. Rakennuskanta alkoi merkittävästi kasvaa ilmeisesti vasta 1900-luvun puolivälin paikkeilla. Kaupungin läheisyys vaikutti Uotilan vanhan kyläraitin muutokseen, joka alkoi 1900-luvun jälkipuolella muistuttaa enemmän melko tyypillistä taajama-aluetta liikerakennuksineen.

Uotilan vanhan kylän ja sen kyläraitin alueella on vanha rakennuskanta huomioitu maakunnallisesti merkittäväksi. Vanhempaa rakennuskantaa kuvaa suurelta osin pienimuotoisuus ja vaatimattomuus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että alue olisi merkityksetön. Pääraitin pohjoispuolella olevalla mäkisellä alueella on runsaasti pienimuotoista melko vapaasti maaston muotoja seurailevaa rakennuskantaa, joka muodostaa ajallisesti ja tyylillisesti yhtenäisen melko viehättävän kokonaisuuden.

Nikulanmäen, Nikulan, Peränikulan ja Kallionikulan omakotialueet ovat rakentuneet 1960-luvun lopusta aina nykypäivään asti. Kallionikulan alueella on edelleen runsaasti vapaita omakotitontteja.

Lähipalveluina ovat koulu, kauppa ja apteekki.

Äyhö

Äyhöllä asuinrakentaminen keskittyy pääasiassa Äyhöntien varrelle Golfkentän liepeille. Äyhöntie noudattelee historiallisesti merkittävän Pohjanlahden rantatien linjausta. Keskustan alueelta on matkaa noin kaksi kilometriä.

Rakennuskanta sijoittuu nauhamaisesti Äyhöntien varteen. Alueen rakennuskannassa on edustettuna lähes kaikki 1900-luvun vuosikymmenet. Äyhöntie ympäristöineen on hyvin vehreä ja sillä on paikoitellen kulttuurimaiseman piirteitä.