Eteläiset alueet

Kortela

Pientalovaltainen Kortelan alue on rakennettu eri vuosikymmeninä. Kortela sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Valtatie 8:n lähellä.

Kortelan kylä on perustettu viimeistään 1400-luvulla. Kylän nimi esiintyy ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1540. Vuonna 1571 kylässä oli neljä taloa. Myöhemmin Kortela oli säterikartano, joka muutettiin kruununratsutilaksi. 1900-luvun alussa Kortelan rakennuskanta oli vielä erittäin harvaa. Tiiviimpi rakentaminen tapahtui 1900-luvun alkuvuosikymmeninä ja jälleenrakennuskaudella.

Kortelan kylä on säilyttänyt maaseutumaisen ympäristön, johon liittyy myös rannikon kesäasutusta. Rakennuskanta on iältään melko kirjavaa ulottuen aina 1800-luvun loppupuolelta moderniin asuntorakentamiseen.

Kortelan itäosan läpi kulkeva Unajantie on osa satoja vuosia vanhaa ja historiallisesti merkittävää Pohjanlahden rantatietä.

Nihattula

Nihattulan kylä rajautuu pohjoisessa ja idässä Kollan kylään. Länsipuolella sijaitsevat Tarvolan sekä Vasaraisten kylät. Etelässä Nihattula rajautuu puolestaan Kodisjokeen. Keskustaan matkaa on noin 8 km. Alue on säilyttänyt hyvin maaseutumaisen ilmeensä ja sille on tyypillistä hyvin säilyneet viljelysmaisemat. Rakennuskanta ei sijoitu ajallisiin kokonaisuuksiin, vaan vanhat tilat, mäkituvat, jälleenrakennuskauden asuintilat sekä uudempi rakennuskanta vuorottelevat tien varren maisemassa.

Nihattulan kylä on perustettu mitä ilmeisimmin 1300–1400-luvulla. Kylä muodosti keskiajalla jakokunnan Tarvolan, Vasaraisten ja Soukaisten kanssa. Nihattulan nimi esiintyi ensi kertaa asiakirjoissa vuonna 1515.

Alueella ei ole rakentamiseen oikeuttavaa kaavaa.

Polari

Polari käsittää sekä kerros- ja rivitaloalueen että omakotialueen. Kerrostaloalueen kaavan laati asemakaava-arkkitehti Reino Joukamo vuoden 1967 alussa. Aloitteen kaavoitukseen teki Rauma-Repola Oy, jonka rakennuttamat väljästi, mutta rytmikkäästi sijoitetut kerrostalot ovat valmistuneet 1970-luvulla. Alue edustaa keskivertoa laadukkaampaa aikansa arkkitehtuuria. Asuinkerrostalot kertovat metsäyhtiön asuntotuotantotoiminnasta ja samalla yhtiön paikallisesta historiasta. Kohteet ovat säilyttäneet hyvin alkuperäistä ulkoista asuaan.

Polarin alueen omakotitaloista – joka on tunnettu myös Rauma-Repolan omakotitaloalueena – suurin osa on valmistunut 1940- ja 50-luvuilla, alueella on vain muutama 1960- ja 1970-luvuilla valmistunut talo. Kaavan lisäksi Tuukkanen suunnitteli pääosan alueen taloista Rauma-Repolan tyyppitaloina. Myös tuottelias raumalainen suunnittelija Kaino Kari on piirtänyt alueelle taloja (Sorvaajankadun ja Honkajuurentien väliselle alueelle). Tyyppitalot voi tunnistaa muun muassa peiterimavuorauksesta, betonikattotiilistä ja pienistä kaksijakoisista ikkunoista. Rintamamiestyyppiset talot tekevät alueesta ilmeeltään hyvin yhtenäisen.

Alue on hyvin pitkälle yhtenäinen ja alkuperäisen ilmeen omaava 1940- ja 1950-lukujen kokonaisuus. Se kertoo omalla tavallaan Rauman vahvoista 1940- ja 1950-lukujen väestönlisäyksen vuosista, mikä liittyi kaupungin teollisuuden työvoimatarpeen kasvuun. Metsäyhtiön perustamana alueena se kertoo myös Rauman teollisuus- ja työväen asutushistoriasta.

Sampaanala

Keskustan eteläpuoleisella vehreällä Sampaanalan alueella on sotien jälkeisinä vuosikymmeninä rakennettuja pientaloja ja 1970-luvulla rakennettu kerrostaloalue. Sampaanala palstoitettiin sodan jälkeen pienviljelytonteiksi. Palstoitussuunnitelma poikkeaa samaan aikaan kaupunkialueelle laadituista asemakaavoista. Katulinjat seurailevat maaseutumaisesti maaston muotoja ja rakennusten sijoittelu tonteille on vapaampaa, tonttien olosuhteet huomioivaa. Palstoitetut asuintilat ovat paikoin olleet suhteellisen suuria.

Sampaanalan aluetta täydennettiin 1970 asemakaavassa ja samalla asuintiloja jaettiin pienemmiksi tonteiksi. Koillisosaan Tuomolanmäelle osoitettiin uusi kerrostaloalue, joka rakentui 1970-luvulla. Muut palstoittamattomat alueet ja väljät tilat täydennettiin rivi- ja omakotitaloilla.

Sampaanalassa on säilynyt paljon jälleenrakennuskauden rakennuskantaa. Alueen historiaa on luettavissa ympäristöstä. Alkuperäinen rakennustyyppi alueella on 1½-kerroksinen omakotitalo. Rakennusten julkisivut ovat perinteisesti peiterimavuorattuja tai rapattuja. Suuri osa täydennysrakentamisesta edustaa 1970- ja 1980-lukuja. Eteläosassa rakennuskanta on pääosin yksikerroksista matalaa ja tiili- ja puuverhottua.

Soukainen

Soukainen on maisemallisesti kaunista, harvaan rakennettua, historiallista kylä- ja viljelysaluetta. Vermuntilassa ja Soukaisissa on hyvät ulkoilumahdollisuudet muun muassa Seitsemän järven retkeilyreitin ansiosta.

Alueella ei ole rakentamiseen oikeuttavaa kaavaa.

Unaja

Unaja on kylä, jonka historia ulottuu jopa 1400-luvulle. Se sijaitsee 8-tien molemmin puolin valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Unajan vanha keskusta on hyvin säilynyt ja siellä on paljon arvokasta rakennuskantaa ja pihapiirejä. Maaseutumainen asuinpaikka. Perinteisiä rakennustapoja ja materiaaleja kunnioitetaan myös uuden rakentamisessa.

Vasarainen

Vasaraisten kylältä on noin kuuden kilometrin matka keskustaan. Kylän vanha raittisekä sitä ympäröivät viljelyalueet muodostavat maakunnallisesti merkittävän kulttuurimaiseman.

Asutus sijoittuu pääosin nauhamaisesti Vasaraisten tien varrelle ja rakennuskanta on iältään kirjavaa.

Vasaraisilla on oma peruskoulun ala-aste. Kotiseutumuseo Muina toimii alueella. Muita nähtävyyksiä ovat alueen lukuisat varhaismetallikautiset muinaishaudat, joista suurimmat ovat leveydeltään yli kymmenen metrisiä ja korkeudeltaan noin kaksi metrisiä.

Alueella ei ole rakentamiseen oikeuttavaa kaavaa.

Vermuntila

Vermuntilan kylä sijaitsee valtatie 8:n itäpuolella Rauman eteläosassa. Keskustaan matkaa on noin 12 kilometriä. Kylä kuuluu maakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Maisemallisesti alue on kaunista maalaismaisemaa, jossa vanhempi rakennuskanta sijoittuu nauhamaisesti teiden varsille.

Vermuntilan kylä on yksi Rauman alueen vanhimpia ja perustettu ennen vuotta 1300. Ensimmäiset kirjalliset maininnat kylästä ovat vuodelta 1476. Vuonna 1571 Vermuntilassa oli neljä taloa. Isovihan aikana (1713–1721) venäläisjoukot polttivat kylän pahoin.

Alueella ei ole rakentamiseen oikeuttavaa kaavaa.

Voiluoto ja Anttila

Voiluoto ja Anttila muodostavat hyvin tiiviin kyläparin. Voisi oikeastaan puhua yhdestä noin 400 asukasta käsittävästä kylästä, joka sijoittuu Rauman kaupungin etelälaidalle rajoittuen Pyhärannantien varrella Pyhärannan kuntaan Varsinais-Suomen maakunnassa. Alueella on maaseutumaista, monenikäistä omakotiasutusta.

Perinteisiä rakennustapoja ja materiaaleja kunnioitetaan myös uuden rakentamisessa.