Rauman kaupunginvaltuusto päätti 17.6., että Vasaraisten, Kodisjoen ja Kortelan koulujen toiminta päättyy. Päätöksen mukaan Vasaraisten koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2026 ja oppilaat siirtyvät Uotilan kouluun, Kodisjoen koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2026 ja oppilaat siirtyvät Unajan kouluun ja Kortelan koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2027 ja oppilaat siirtyvät Nanunkallion kouluun.

Valtuusto päätti myös, että kouluverkkoa tarkastellaan kokonaisuudessaan uudelleen seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä. Lisäksi hyväksyttiin toimenpidealoite siitä, että Kodisjoen lapsille järjestetään suora kuljetus Unajan kouluun. Rauman uudeksi alakouluverkoksi oli alunperin kaksi vaihtoehtoa. Molemmissa vaihtoehdoissa neljän koulun oppilaat olisivat siirtyneet muihin kouluihin vuosien 2026–2030 aikana. Väistyviä kouluja olivat Kaaro, Kortela, Kodisjoki ja Vasarainen.

Ohjausryhmän linjaus

Kouluverkkouudistuksen ohjausryhmä asettui 20.5. vaihtoehdon B taakse siten, että päätökset Vasaraisten koulun oppilaiden siirtymisestä Uotilan kouluun ja Kodisjoen koulun oppilaiden siirtymisestä Unajan kouluun lukuvuonna 2026–2027 sekä Kortelan koulun oppilaiden siirtymisestä Nanunkallion kouluun lukuvuonna 2027–2028 tehtäisiin tänä keväänä ja aikaisintaan lukuvuodeksi 2030–2031 suunniteltu Kaaron koulun siirtyminen Pohjoiskehän kouluun tulisi tarkasteluun seuraavalla valtuustokaudella yhdessä koko kouluverkon tarkastelun kanssa.

Sivistysvaliokunta samoilla linjoilla ohjausryhmän kanssa

Kaupungin sivistysvaliokunta päätti 29.5. esittää kaupunginhallitukselle, että Vasaraisten koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2026 ja oppilaat siirtyvät Uotilan kouluun, Kodisjoen koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2026 ja oppilaat siirtyvät Unajan kouluun ja Kortelan koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2027 ja oppilaat siirtyvät Nanunkallion kouluun. Lisäksi valiokunta päätti esittää, että seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä tarkastellaan kouluverkkoa kokonaisuudessaan uudelleen.

Kaupunginhallitus äänesti vaihtoehdon B puolesta

Ohjausryhmän ja Sivistysvaliokunnan läpi käynyt vaihtoehto B menestyi myös kaupunginhallituksessa. Kaupunginjohtajan esitys kolmen koulun lakkauttamisesta ja kokonaisuuden uudelleen tarkastelusta seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä tuli kaupunginhallituksen päätökseksi äänestyksen jälkeen. Kaupunginhallitus myös merkitsi kouluverkkosuunnitelman, kouluverkkouudistuksen kuulemisten ja kyselyiden koosteet, lapsivaikutusten arvioinnin, kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle luovutetun adressin sekä ohjausryhmän muistiot tietoonsa saatetuksi.

Kaupunginhallituksen esitys 17.6. kokoontuvalle kaupunginvaltuustolle on, että Vasaraisten koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2026 ja oppilaat siirtyvät Uotilan kouluun, Kodisjoen koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2026 ja oppilaat siirtyvät Unajan kouluun ja Kortelan koulun toiminta päättyy lukuvuoden loppuun 31.7.2027 ja oppilaat siirtyvät Nanunkallion kouluun. Esityksenä on myös, että seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä tarkastellaan kouluverkkoa kokonaisuudessaan uudelleen.

Lopullisen päätöksen uudesta kouluverkosta tekee kaupunginvaltuusto.

Monia
kanavia osallistumiseen

Kouluverkkouudistuksen vaihtoehtojen julkistamisen jälkeen kuntalaisille avattiin useita vaikuttamisen kanavia. Kuntalaistilaisuuksien jälkeen toteutettiin yleinen kysely sekä huoltajakyselyt Kaaron, Kortelan, Kodisjoen ja Vasaraisten koulujen oppilaiden vanhemmille. Kolmas kysely tehtiin koulujen henkilöstöille. Lisäksi toteutettiin lapsivaikutusten arviointi Unicefin ohjeistusta ja THL:n, sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön esimerkkejä hyödyntäen ja avattiin suora yhteys valmistelijoihin, kun kirjaamon kautta sai esittää kysymyksiä ja sai vastaukset henkilökohtaisesti.

Suosituimmaksi vaikuttamisen kanavaksi nousi kuntalaiskysely, johon vastasi 661 henkilöä.

Osallistamisen aineistot ja koosteet ovat nyt kaikkien nähtävissä näillä sivuilla.

Vaihtoehto A

Kouluverkkovaihtoehdossa A vastaanottavina kouluina ovat uudet koulut Uotilassa ja Nanunkalliossa sekä vuonna 2019 valmistunut Pohjoiskehän koulu. Kouluvaihdokset tehtäisiin kolmessa vaiheessa siten, että lukuvuonna 2026–2027 Kodisjoen ja Vasaraisten koulun oppilaat siirtyisivät Uotilan kouluun ja lukuvuonna 2027–2028 Kortelan koulun oppilaat Nanunkallion kouluun. Viimeisenä siirtyisivät Kaaron koulun oppilaat Pohjoiskehän kouluun aikaisintaan lukuvuonna 2030–2031.

Vaihtoehto B

Vaihtoehdossa B Kodisjoen koulun oppilaat siirtyisivät Uotilan sijasta Unajan kouluun. Muilta osin suunnitelma on vaihtoehto A:n mukainen. Vaikka oppilaita vastaanottavat koulut on suunnitelmassa nimetty, on vanhemmilla normaaliin tapaan mahdollisuus valita lapselleen muukin koulu.

Myös Karin koulu kuului tarkasteltavien koulujen joukkoon. Suuren oppilasmäärän takia sen siirtäminen muihin kouluihin ei ole mahdollista. Lisäksi Karin koulun roolia maahanmuuttajien valmistavan opetuksen kouluna on vahvistettava entisestään.

Selvitystyötä monesta näkökulmasta

Kouluverkkosuunnittelussa tarkasteltiin vaihtoehtoisia malleja erilaiset näkökulmat huomioiden. Pedagogisista seikoista nousivat esille erityisesti maltilliset ryhmäkoot, opetuksen ja oppimisen tukemismahdollisuudet, koulutilojen täysipainoinen käyttö, erityisopetuksen järjestäminen, pienryhmien mahdollisuus, yhdysluokkaopetuksesta luopuminen ja maahanmuuton huomioiminen.

Koulurakennusten tarkastelussa vertailtiin alakoulujen rakenteellista kuntoa, ylläpitokuluja ja investointitarpeita. Alueellinen tarkastelu puolestaan osoitti, että alle kouluikäisistä 69 prosenttia asuu 3,5 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta.

Suunnittelussa huomioidut seikat

  • Pedagogiset seikat
  • Opiskeluhuolto
  • Henkilöstövaikutukset
  • Investoinnit ja koulurakennukset
  • Koulukuljetukset
  • Maahanmuuttoennusteet

Miksi kouluverkkoa uudistetaan?

Kouluverkon uudistamisen merkittävin syy on Rauman pienenevät oppilasmäärät. Aikavälillä 2020–2030 alakoululaisten määrä vähenee 27,6 prosentilla eli noin 660 lapsella. Luku on noin kolmannes koko alakoulujen oppilasmäärästä ja tarkoittaa käytännössä 33 luokallista vähemmän oppilaita. Oppilasmäärän voimakas väheneminen ja kaupungin taloudellisen liikkumavaran pieneneminen edellyttävät kouluverkon tarkastelua, jotta strategiseksi tavoitteeksi asetettu lasten laadukas koulutus voidaan turvata.

Mitä uudistuksella tavoitellaan?

  • Laadukkaan perusopetuksen turvaamista tulevaisuudessakin
  • Hallittuja ryhmäkokoja
  • Tuntikehysten ja tuntimäärien säilyttämistä
  • Terveellisiä ja turvallisia koulurakennuksia
  • Oppilasmäärien mukaista koulutilojen mitoitusta
  • Alueellisesti tasapainoista alakouluverkkoa
  • Nykyaikaisia ja viihtyisiä oppimisympäristöjä
  • Koulutilojen korkeampaa käyttöastetta
  • Opiskeluhuollon parempaa saatavuutta
  • Peruskorjaus- ja ylläpitokustannusten vähenemistä
  • Henkilöstön tarkoituksenmukaista sijoittelua
  • Maahanmuuton huomioimista