Vanhan Raatihuoneen pihapiirin arkeologiset kaivaukset valmistuivat
Uutinen
Rauman Vanhan Raatihuoneen pihassa suoritettiin yli kaksi kuukautta kestäneet arkeologiset kaivaukset osana restaurointi- ja uudisrakennushanketta. Samalla tutkittiin pihaan tulevan uudisrakennuksen pohjarakenteita sekä mitattiin tontin orsi- ja pohjavesiä. Tutkimukset päättyivät kuluvalla viikolla.
Raatihuoneen pihan arkeologiset tutkimukset olivat Raumalla poikkeukselliset, sillä valtaosa muista kaupungin kaivauksista on tehty katualueilla, toreilla ja aukioilla. Muinaismuistolain edellyttämät tutkimukset toteutti kaupunkiarkeologiaan erikoistunut Muuritutkimus Oy.
– Tällä kertaa kaivettiin laajasti pitkään rakennettuna tonttina ollutta aluetta, jossa päästiin tutkimaan lähes 400 neliömetrin laajuudelta tontin käyttöhistoriaa 1900-luvun alkupuolen rakennuksenperustuksista 1500–1600-luvun jäänteisiin, kaivausjohtajana toiminut arkeologi Maija Helamaa kertoo.
Arkeologit kaivoivat keskimäärin noin metrin syvyyteen viimeisimmästä pihan tasosta – paikoitellen käytiin jopa kahdessa metrissä. Vanhimmat kerrostumat alueella ovat keskiaikaisia, 1400-luvun peltoa ja ojia.
– Pihalla näkyi myös, miten 1700- ja 1800-luvuilla tontilla olleissa puutarhoissa oli myllätty maata. Puutarhavaiheissa vanhempaa esineistöä, kuten 1500-luvun kolikoita ja keramiikkaa, oli sekoittunut nuorempiin pihakerroksiin, Helamaa sanoo.
Löydökset kertovat muinaisten raumalaisten elämästä
Kaiken kaikkiaan esineistöä on ikkunalasin paloista ja rautanauloista erilaisiin astioihin ja pieniin metallisiin käyttöesineisiin 1500-luvulta 1800-luvulle. Yksittäisten palasten määrä lasketaan tuhansissa, ja ne kertovat alueen asukkaiden elämästä monin eri tavoin. Harvinaisempana esineenä pihalta löytyi sinettisormus, jonka arvioidaan olevan peräisin 1600–1700 luvulta.
Kaivauksissa löydettiin myös nykyistä raatihuonetta vanhempia puurakennuksen jäänteitä. Osa näistä rakenteista oli tuhoutunut tulipalossa. Rakenteet ja palotapahtuma ovat vielä toistaiseksi tarkemmin ajoittamattomia. Raumalla tiedetään olleen useita kaupunkipaloja 1500- ja 1600-luvuilla.
– Löysimme lisäksi kaksi kivistä kaivoa. Kolmannesta, puurakenteisesta kaivosta, puu tosin oli vuosisatojen saatossa maatunut lähes olemattomiin. Pitkälle maatuneista puujäänteistä voidaan päätellä, että tontin kulmassa on ollut hirsirakenteinen, puolittain maan alle ulottuva kellari, Helamaa kertoo.
Pihamaalle on aikojen saatossa kaivettu kuoppia, joihin on haudattu tunkiojätettä, muun muassa runsaasti eläinluita sekä ruoka- ja teurasjätettä. Muita kuoppia on kaivettu erilaisille tolpille ja paaluille, esimerkiksi aitoja varten.
– Tietyistä eläinluukokonaisuuksista sekä maasta otetuista näytteistä tehdään luu- ja kasvijäänneanalyyseja, joiden perusteella menneisyyden raumalaisten elämää tutkitaan erilaisista näkökulmista, Helamaa sanoo.
Arkeologien työt jatkuvat vielä kaivausten jälkeen. Talven aikana tehtävissä jälkitöissä kaikki kaivausten aikana tehty dokumentaatio, kuten muistiinpanot, valokuvat ja erilaiset 3D-kartoitukset, kootaan yhteen, jäsennellään ja analysoidaan.
– Kaivaus havaintoineen käydään ikään kuin uudelleen läpi tietokoneen äärellä. Tutkimuksen kokonaiskuva sekä pienimmätkin yksityiskohdat esinelöytöjä myöten kootaan laajaan tutkimusraporttiin, Helamaa jatkaa.
Löydettyä esineistöä on säännöllisin väliajoin toimitettu kaivauksilta Muuritutkimuksen toimitiloihin, jossa ne on puhdistettu, määritelty ja järjestelty. Tällä hetkellä esineistöä luetteloidaan ja lopulta ne päätyvät osaksi Kansallismuseon kokoelmia, josta ne ovat käytettävissä tutkimukseen ja näyttelyihin.
Suunnitelmien ja piirustusten laadinta käynnissä
Arkkitehti Minna Linnalan mukaan raatihuoneen restaurointihankkeen toteutukseen tähtäävien suunnitelmien ja piirustusten laatiminen on käynnistynyt. Raatihuoneen piha peitetään ohuella sepelikerroksella odottamaan restauroinnin ja uudisrakennuksen rakentamisen alkamista.
Hankkeesta on jätetty viime viikolla poikkeamislupahakemus Vanhan Rauman rajatusta rakennuskiellosta. Poikkeamislupakäsittely kestää noin pari kuukautta, minkä jälkeen hankkeelle haetaan rakennuslupaa.
– Myös rakennuslupavaiheen aluksi hanke esitellään Vanhan Rauman erityiselimessä. Nämä kaikki eri lupavaiheet vaativat hankkeen aikataulusta lähes puoli vuotta, Minna Linnala sanoo.
Rakennusurakan kilpailutus toteutetaan alkuvuodesta 2024, jotta rakentaminen voisi alkaa vuoden 2024 heinä-elokuussa.
– Työt pyritään saamaan valmiiksi vuoden 2025 tai 2026 alussa siten, että näyttelyn rakentamiselle jää riittävästi aikaa. Tavoitteena on, että avajaiset pidetään vuonna 2026, jolloin Vanhan Raatihuoneen rakennus täyttää 250 vuotta, Linnala lisää.
Artikkelikuvassa Vanhan Raatihuoneen kaivauksilta löytynyt sinettisormus, joka on hopeaseosta.
