Lapsia ja nuoria opinportailla Karin kampuksen aulassa.
Kampukselta löytyy monenlaisia oleskelutiloja.

Teksti: Kristina Haavisto
Kuvat: Elmeri Elo

Karin kampuksella kuhisee. Hj. Nortamon peruskoulussa, kansalaisopistossa ja musiikkiopistossa on yhteensä lähes 5000 opiskelijaa. Lisäksi kampuksen nuoriso- ja liikuntatiloissa on satoja kävijöitä. Yhteistä toimintakulttuuria rakennetaan pikkuhiljaa.

Hj. Nortamon peruskoulun 7.-luokkalaiset Aino Hautakoski, Lauri Jalonen, Enni Mustajärvi ja Tapio Tunturivuori kiteyttävät:

– Kampukselle tulo innosti, jännitti, kiinnosti ja ahdistikin. Mutta kampus ylitti odotukset.

Tapio toteaa, että kampus on yllättävän selkeä kokoon katsoen. Neliöitä rakennuksessa on kaikkiaan 30 500.

– Ei haittaa, että rakennus on iso, sillä luokat sijaitsevat yhdessä lohkossa, Enni miettii ja Aino jatkaa:

– Tilat on selkeästi merkitty.

Nuorten kokemuksen jakavat muutkin käyttäjät. Aluksi hämmentää, mutta äkkiä tottuu.

– Täällä on sikapaljon mahdollisuuksia, Enni hehkuttaa.

Aino kertoo, että menee koulun jälkeen musiikkiopistoon.

Oppilaita Karin kampuksen pihassa.
Kampuksella on kivaa, sanovat 7.-luokkalaiset Veeti Laine (vas.), Väinö Tetri, Eemi Paassilta, Kosti Hinno ja Eelis Merenkivi.

Kuin hotelliin tulisi

– On kuin hotelliaamupalalle tulisi, kun menee opinportaita ruokalaan, Lauri kuvailee.

– Ruokalassa on Harry Potter -tunnelma, Tapio pohtii ja muut nyökyttelevät.

Katosta eri korkeuksilla roikkuvat lamput leijuvat ilmassa kuin lentävät kynttilät Harry Potterin ruokasalissa.

– Ruoka on hyvää. Se on enemmän buffettimainen kuin alakoulussa, Lauri kehuu.

– Ei vain meinaa ehtiä, kun joutuu jonottamaan, Enni pahoittelee.

Mutta pitkällä välitunnilla ei ole hoppu. Kesken koulupäivän on 40 minuutin tauko, jolloin pääsee esimerkiksi nuorisotilaan. Iltaisin nuorisotilassa on kaupungin nuoriso-ohjaajien järjestämää toimintaa.

– Pitkä välkkä on ihana. Koulupäivä ei tunnu niin pitkältä, Aino pohtii.

Nuoret nauttivat kampuksen olemuksesta. Heistä on hienoa, kun materiaalina on puuta eikä kaikki ole valkoista. Pojat kehuvat hengailupaikkoja.

– Kampus on modernilla tavalla kotoisa, Enni tiivistää.

Oppilaita Karin kampuksella.
Saamme olla ekoja kampuksella, iloitsevat Lauri Jalonen (vas.), Enni Mustajärvi, Aino Hautakoski ja Tapio Tunturivuori.

Musiikkiopisto on tullut kotiin

Musiikkiopiston tiloissa on kiinnitetty erityishuomiota äänieristykseen, jotta soitto ei kuulu luokasta toiseen.

– Rauhallista on. Akustiikka on selkeä ja hyvä opetustilanteisiin, kitaransoiton opettaja Juuso Nieminen toteaa ja naurahtaa:

– Saa omasta puheesta selvää.

Hän tiivistää, että tilat ovat upeat, ja ne ovat täyttäneet odotukset.

– Tilaa on sopivasti. Omaan luokkaan mahtuu soittamaan 4–5 oppilasta ja isommat ryhmät konserttisaleihin. Ei voisi olla parempaa tilaa. On mahtavaa, että on yksi selkeä tila, joka tulee pysymään pidempään. Se tuo turvaa.

Kitaransoiton opettaja Juuso Nieminen Karin kampuksella.
Kitaransoiton opetaaja Juuso Nieminen kehuu äänieristystä ja akustiikkaa. Ikkunasta kurkkivat oppilaat hymyilyttävät häntä.

Yhteiskäyttöä ja erityistiloja

Kansalaisopisto toimii Karin kampuksessa sekä eri puolilla Raumaa. Kaikkiaan 500 kurssista kampuksella on 370. Tilat on suunniteltu yhteiskäyttöön, joten iltaisin ja viikonloppuisin luokissa on opiston kursseja ja päivisin peruskoulun oppitunteja.

– Käytössä on myös varta vasten opiston tarpeisiin suunniteltuja tiloja. Meillä on keramiikkaluokkia, käsityöluokat sekä teatteritila, apulaisrehtori Emmi Lainio tiivistää.

Toimisto on paikka, josta saa apua niin kursseihin liittyviin asioihin kuin kampuksella suunnistamiseen.

– Meillä on myös iltavalvoja, joten tukea ja ohjeistusta saa aamusta iltaan.

Apulaisrehtori Emmi Lainio ja musiikinopettaja marika Bindar Karin kampuksella.
Apulaisrehtori Emmi Lainio (vas.) ja musiikinopettaja Marika Bindar tietävät, että toimisto on kansalaisopiston sydän.

Hyvin varusteltu liikuntasali

Kampus kätkee sisäänsä myös 1600 neliön liikuntasalin. Se on hengästyttävä ilmestys. Katto on korkeimmillaan 13,5 metrin korkeudessa.

– Lattia on kanadalaista sokerivaahteraa. Se valittiin, koska kulutuskestävyys on hyvä, liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg kertoo.

Lattiaa puhdistaa robotti, ja ilmanvaihdossa on mukana hiukan kosteutta, ettei lattia kuivu liikaa.

Salin voi jakaa kolmeen osaan. Niinpä esimerkiksi koripallokoreja on 10. Erilaisten kenttien viivoja on lattiassa niin paljon, että maallikkoa huimaa. Monenlaiseen käyttöön on varauduttu.

Varastossa on valmiina niin pelialusta salibandya varten kuin messumattoa lattian suojaamiseen.

– Katsomossa on paikkoja reilut 830, kiinteässä yläkatsomossa 356 ja avautuvassa alakatsomossa 468.

Liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg Karin kampuksen liikuntasalissa.
Satoja istumapaikkoja. Liikuntapaikkapäällikkö Tommi Cederberg näyttää, miten teleskooppikatsomo avataan.

Kiinteistötiimi toiminnan tukena

Kiinteistömestari Mikko Mustalampi on kampuksen ytimessä. Hän huolehtii kiinteistötiimin kanssa, että isot ja pienet asiat pelittävät.

Esimerkiksi Iloq-ovia on reilut 560 sekä erilaisia kalusteovia noin 2000. Henkilökuntaa on noin 280, joten avaimien ohjelmointia riittää. Kaikkea on kampuksella paljon.

– Esimerkiksi ilmanvaihtokoneita on 40 ja vessoja noin 80.

Myös energiaa kierrätetään ottamalla lämpöä talteen.

Kiireen keskellä mies kuvailee lempipaikkaansa, jossa häntä viehättävät ikkunat ja valo.

– Se on kulkusilta kolmannessa kerroksessa. Siitä avautuu näkymä kampuksen sydäntilaan ja ikkunasta näkyy kaupungintalo.

Kiinteistömestari Mikko Mustakallio Karin kampuksella.
Yksityiskohtia. Kiinteistömestari Mikko Mustakalliota viehättää salmiakin muotoinen kattoikkuna.

Tämä juttu julkaistiin Rauma-lehdessä, joka ilmestyi 18.9. Jos lehti ei kolahtanut sinun postilaatikkoosi, anna siitä palautetta osoitteessa jakelupalaute.fi. Rauma-lehti on luettavissa sähköisesti Issuu-palvelussa.

Saatat olla kiinnostunut myös näistä